Valon merkitystä biologisille toiminnoillemme on tutkittu vuosikymmenten ajan, ja näiden tutkimusten ansiosta tiedämme, että valo vaikuttaa meihin ja stimuloi meitä niin fyysisesti kuin henkisestikin. Sillä on mitattava vaikutus henkiseen tilaamme ja kykyymme toipua sairauksista. Jos saamme riittävästi luonnonvaloa, verenpaineemme laskee ja sydän- ja verisuonitautien riski vähenee. Päivänvalo ja keinovalo vaikuttavat mieleemme ja ehkäisevät masentuneisuutta, ja jos saamme riittävästi valoa jo alkupäivästä, nukumme todennäköisesti paremmin yöllä.

Lisäksi riittävän päivänvalon saaminen vähentää potilaiden toipumisaikaa ja heidän tarvitsemiensa lääkkeiden määrää. Sairaaloiden potilashuoneiden, odotustilojen sekä henkilökunnan työ- ja taukotilojen valaistussuunnittelussa pitäisi pyrkiä hyödyntämään luonnonvaloa, mukaan lukien auringonvaloa. Jos päivänvaloa ei ole riittävästi, se pitäisi korvata luonnonvalon muuttumista päivän aikana jäljittelevillä valaistusratkaisuilla, jotka tukevat vuorokausirytmiämme. Se tarkoittaa ihmisaivojen 24 tunnin ajanjaksoa, jonka aikana väsymys- ja vireystilat vuorottelevat säännöllisin väliajoin. Luonnonmukainen valo on siis keinovaloa, joka jäljittelee luonnon omaa pimeyden ja valon vaihtelua.

Jeffrey Hall, Michael Rosbach ja Michael Young saivat vuonna 2017 fysiologian tai lääketieteen Nobelin palkinnon valoa ja sisäistä kelloa käsittelevästä tutkimuksestaan. Sen myötä sairaaloiden valaistussuunnitteluun alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vaikka terveydenhuoltoalalla tapahtuu muutoksia ja vaikka vuorokausirytmiä tukeva valaistus on hyvä ratkaisu, kannattaa mahdollisuuksien mukaan huomioida myös valaistusratkaisujen ulkonäkö.

Sillä itse valon lisäksi merkitystä on myös sen ulkomuodolla. Esimerkiksi Esbjergissä Tanskassa sairaalan käytäville asennetut PH-seinävalaisimet ovat luoneet tilaan lämpöä ja ovat mukava poikkeus perinteisistä ylikirkkaista kattovalaisimista.

Louis Poulsen osallistui Kööpenhaminassa sijaitsevan Frederiksbergin sairaalan hoitohuoneiden suunnitteluun, jotta potilaat toipuisivat nopeammin ja jotta ympäristö olisi miellyttävämpi potilaille, henkilökunnalle ja vierailijoille. KHR Architecture -toimiston suunnittelemien LP Circle -valaisimien kelvinmäärää voi säätää ja niissä on integroitu ilmanvaihto. Kun päivänvaloa on enemmän, valaistus tukee vuorokausirytmiä, värimaailma on potilasystävällisempi ja jokaisella potilaalla on oma huone, suunnittelutiimi toivoo sekä ilmapiirin että tulosten parantuvan.

Louis Poulsen oli Seinäjoella mukana projektissa, jossa LP Circle -valaisimia (joiden kelvinmäärää voidaan säätää) asennettiin tehohoitohuoneisiin potilaiden toipumisen nopeuttamiseksi. Neussissa Saksassa sijaitsevassa St. Augustinus Memory Centre -keskuksessa on kokeiltu auttaako ihmiskeskeinen valaistus dementiapotilaiden hoidossa. Valtameren toisella puolella New Yorkissa Mount Sinai Health System -keskuksessa toteutetaan kliinistä tutkimusta siitä, vähenevätkö syöpäpotilaiden väsymys- ja masennusoireet, jos heidän huoneissaan on kirkkaampi valo aamuisin.

Tieteellisen tutkimuksen mukaan sairaaloiden odotustilat lisäävät usein potilaiden ahdistusta, kärsimättömyyttä tai epävarmuutta, vaikka niiden itse asiassa pitäisi olla rauhaa ja tyyneyttä lisääviä paikkoja, joissa potilaiden pitäisi tuntea olonsa mukavaksi ja turvalliseksi psykologisen stressin ja epävarmuuden ehkäisemiseksi.

Odotustiloihin pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, kun ajattelee sitä, miten monet ihmiset viettävät niissä aikaa joka päivä ja miten pitkiä aikoja heidän on niissä vietettävä. Voimme kuitenkin tukea rentouttavan, miellyttävän ja viihtyisän ympäristön luomista sairaaloiden odotustiloihin hyödyntämällä valaistussuunnittelua sekä keskittymällä valon, tilan ja materiaalien väliseen vuorovaikutukseen.

Käytävät jäävät usein huomiotta sairaaloiden valaistussuunnittelussa. Sairaaloissa käytävät ovat usein vailla luonnonvaloa, joten niiden valaistussuunnitteluun kannattaa panostaa. Sairaalan käytävien valaistussuunnittelu tukee useita tarkoituksia. Käytävät esimerkiksi toimivat läpikulkualueina ja ohjaavat potilaat, heidän läheisensä, terveydenhuollon ammattilaiset ja muut työntekijät potilashuoneisiin, vastaanottoon, odotustiloihin, hisseihin, portaikkoihin ja hätäuloskäynteihin.