Kööpenhaminan Rigshospitalet Glostrupissa tohtori Anders Sode West kollegoineen ryhtyi arvioimaan luonnonmukaisen, eli vuorokausirytmiin perustuvan, valaistuksen vaikutusta aivohalvauksen saaneiden potilaiden kuntoutukseen. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa selvitettiin systemaattisen, auringonvaloon pohjautuvan valon vaikutusta potilaiden toipumiseen. Yksinkertaisesti sanottuna "luonnollinen valo" on keinovaloa, joka jäljittelee luonnon pimeyden ja valon rytmiä. Se tukee myös vuorokausirytmiämme: ihmisaivojen 24 tunnin sisäistä kelloa, joka mahdollistaa uneliaisuuden ja valppauden säännöllisen ja jaksottaisen vaihtelun.
Valon luonnollisen rytmin ennakoitavuus optimoi fysiologiamme, terveytemme ja käyttäytymisemme. Useimmille meistä, jotka viettävät jopa 90 % ajastaan sisätiloissa, luonnollinen päivärytmi voi olla vaikeasti saavutettavissa.
Riittävä päivänvalon saanti moderneissa asumisolosuhteissa on itsessään varsin haastavaa. Kontrolloidussa ympäristössä, kuten sairaalassa tai kuntoutuskeskuksessa, terveellisen vuorokausirytmin ylläpitäminen on kuitenkin erityisen haastavaa, erityisesti pitkäaikaisten potilaiden osalta.
Miten terveydenhuollon laitokset voivat siis luoda ympäristön, joka tukee tervettä biorytmiä ja vähentää komplikaatioita? Laajemmassa mittakaavassa: mitä kaikissa sisätiloissa, aina kodeista ja työpaikoista kouluihin ja julkisiin tiloihin, voidaan tehdä heikentyneen luontoyhteyden kompensoimiseksi?
Luonnonvaloa jäljittelevä valaistus
Ihmisen vuorokausirytmiä voidaan tukea parhaiten luonnollisen kaltaisella sisävalaistuksella, joka jäljittelee auringonvalon rytmiä sekä pimeyden ja valoisuuden (luksi), värin (kelvin) ja spektrin (aallonpituus) luonnollista vaihtelua.
"Aivomme lukevat valoa vuorokaudenajan arvioimiseksi", selittää West. "Siksi on erittäin tärkeää, että valo on oikeanlaista oikeaan aikaan, jotta elinten ja aivojen toiminta voi tehostua tai hidastua oikealla tavalla. Tiedämme, että kaikki kehomme solut toimivat vuorokausirytmin mukaan – ja että aivojen hypotalamuksen pääkello ohjaa suoraan 10–15 prosenttia geeneistämme. Tiedämme myös, että häiriintynyt vuorokausirytmi on yhteydessä muun muassa endokrinologisiin häiriöihin (esim. tyypin 2 diabetes), kognitiivisiin häiriöihin, uniongelmiin, masennukseen ja syöpään."
Tehokas vastalääke masennukseen ja väsymykseen
Yleisimpiä aivohalvauksen jälkeisiä komplikaatioita ovat masennus, unenlaadun heikkeneminen ja väsymys: nämä oireet voivat vaikuttaa negatiivisesti kognitiiviseen toimintaan, toimintakyvyn palautumiseen, elämänlaatuun ja lopulta potilaan henkiinjäämiseen. Westin tiimi asensi tarkkailuyksikköön monivärisillä LED-valonlähteillä toimivia valaisimia dynaamisen ja luonnollisen valaistuksen vaikutusten arvioimiseksi. Tietokone ohjasi jatkuvaa värin, kirkkauden ja spektrin vaihtelua 24 tunnin jaksoissa. Yöksi valo sammutettiin kokonaan ja tarvittaessa se sytytettiin niin, että käytössä olivat vähäiset siniset aallonpituudet häiriöiden minimoimiseksi. Tutkimuksen kontrolliryhmä puolestaan sijoitettiin huoneisiin, joissa oli tavallinen sisävalaistus. 39 potilaan tarkkailuryhmää ja 32 potilaan kontrolliryhmää havainnoitiin vuoden ajan, jotta tutkimukseen saatiin mukaan kaikki vuodenajan mukaan tapahtuvan valon vaihtelun neljä vaihetta.
"Havaitsimme, että tarkkailuryhmässä esiintyi merkittävästi vähemmän masennusta ja väsymystä kuin kontrolliryhmässä", West kertoo. "Masennusta esiintyi 32–49 % vähemmän, kun taas väsymys oli keskimäärin 21 % vähäisempää."
Kotiuttamisen yhteydessä potilailla, jotka olivat altistuneet luonnonvalolle, myös veren melatoniinitasot olivat kasvaneet merkittävästi ja heillä oli kehittynyt melatoniinin eritysrytmi, joka liittyy läheisesti terveeseen vuorokausirytmiin ja unirytmiin. Havainnot ovat yhteydessä kasvavaan joukkoon tutkimuksia siitä, millainen merkittävä vaikutus tutkimuspohjaisella ja vuorokausirytmin mukaisella valaistuksella voi olla hyvinvointiin nykymaailmassa – ja inspiroivat tutkimaan lisää valon potentiaalia.
Tutkimuksiin perustuva valaistussuunnittelu
Kun tarkastelemme terveydenhuoltoalalla tapahtuneita muotoilun muutoksia, on hyvä huomioida, että vaikka vuorokausirytmin mukainen valaistus saattaa olla ihanteellinen ratkaisu, koristevalaistuksen käytössä olisi vielä runsaasti parannettavaa. Valon lisäksi myös sen laadulla on merkitystä. Esimerkiksi Tanskan Esbjergin sairaalan käytäville äskettäin asennetut PH-seinävalaisimet ovat tuoneet tilaan lämpöä, mikä tarjoaa tervetullutta vaihtelua perinteiseen kirkkaaseen kattovalaistukseen.
Louis Poulsen on toimittanut Kööpenhaminan Frederiksbergin sairaalaan valaistuksen testihuoneisiin, jotka on suunniteltu auttamaan potilaita toipumaan nopeammin ja luomaan miellyttävämmän ympäristön potilaille, henkilökunnalle ja vierailijoille. KHR Architecturen suunnittelemissa LP Circle -valaisimissa on mahdollisuus Kelvin-arvon säätämiseen, ja niissä on integroitu ilmanvaihto. Päivänvalon, vuorokausirytmiin sopivan valaistuksen, potilaille miellyttävämpien värien ja yhden hengen potilashuoneiden avulla suunnittelutiimi toivoo parantavansa paitsi tunnelmaa, myös tuloksia. Seinäjoella Louis Poulsen on ollut mukana hankkeessa, jossa teho-osastoille on asennettu LP Circle -valaisimia, jossa Kelvin-lukema on säädettävissä, potilaiden toipumisen nopeuttamiseksi.
Olemassa on runsaasti myös muita esimerkkejä potilaiden kannalta miellyttävästä valaistuksesta. Kööpenhaminan Bispebjergin sairaalan tutkimustiimi tutkii valon vaikutusta masennuspotilaisiin, ja on asentanut luonnonvaloa jäljittelevän valaistuksen psykiatriselle osastolle. Saksan Neussissa sijaitsevassa St. Augustinus Memory Centressä on kokeiltu ihmislähtöistä valaistusta dementiapotilaiden hoidossa. Valtameren toisella puolella New York Cityssä sijaitsevassa Mount Sinai Health Systemissä puolestaan testataan, voiko kirkkaampi aamuvalo syöpäpotilaiden huoneissa vähentää väsymystä ja masennusta. Minnesotan yliopiston Masonic Children’s Hospital -lastensairaalan teho-osastolla valaistus jäljittelee päivänvaloa nuorten potilaiden vuorokausirytmin häiriöiden vähentämiseksi.
Westin visio siitä, että "tulevaisuudessa valo heijastaa vuorokaudenaikaa" saattaa olla lähempänä kuin uskommekaan – eikä vain terveydenhuollossa. Jos potilas pääsee kotiin nopeammin ja paremmassa kunnossa sairaalahuoneen keinovalon ansiosta, voidaan vain kuvitella, millaisia etuja tällainen valaistus voi tuoda koko yhteiskuntaan, jossa vietetään paljon enemmän aikaa sisätiloissa kuin mikä olisi luonnonmukaista. Vuorokausirytmin mukainen valaistus ei tietenkään ole kaikenkattava ratkaisu. Kaikki merkit kuitenkin viittaavat siihen, että se on tärkeä osa paitsi tiellä kohti toipumista, myös yleisessä pyrkimyksessämme onnellisuuteen ja hyvinvointiin.